niilos

                      Isäni Robert  Remeksen  kirjeet  1953 -1959    

Isän kirje 26.12.1953     Tapio ja Terttu.  Lähetän tässä taas näitä tauluja 4 kpl,  myy sitten taas nämä maitorahoiksesi,  mutta älä nyt alle ainakaan  viiteensataan.  Minä myin tänne Kirja‑Mattiinkin  500 kappale 2 kpl.   Huomasitko sen  lehtileikkeen  viime pakkauksessa  se  oli siinä vaikka en ensin meinannu  laittaa.   Minä olen muovaillu  Aleksis‑Kiven reliefin saman suuruisen  sitä on täällä kysytty.  Ruppeen ensi viikolla tekemään Kiven kuvia.  Nyt ei äiti antannu.  Minä maksoin Säästöpankkiin  sen  5000  ja Pylkkäselle ( paikallinen kauppa  josta ostettiin luotolla ruokaa) 2000 Olen  ototellu teollisuustapaturmalta rahaa viime kuulta ei ole tullu viikon päästä menen Kurkipään luo ( hoitava lääkäri)  loppulausunnolle eli  jos antaa tämän vuoten loppuun, en mene töihin ennen pyhiä ja uutta vuotta. Niin nyt kun tulis nämä terveenä perille  ( lähetetyt kuvat)  Kirjoita heti kun saat. Paljon terveisiä ja kuulemiin piirteli isä ja Anni ( olisiko Anni ollut käymässä)  jatko: On kiire nyt mutta minä vähän pistän tätä Aleksis kiven mallia, kun äiti on kaupassa  ja tämä paketti laitetaan postiin ( kirjeessä on sitten isän piirtämä kuva Aleksis‑Kivestä)                                                                       

 Isän kirje Jyväskylä 15.02.1954.   Poikani Tapio Tervehtykseni täältä  kotoa ja taas Kuopiosta ja kiitos kortistasi. Minä kävin tultuani Kuopiosta tuolla sosiaalilautakunnassa  ja  sain minä sen meitän varattomuustotistuksen,  mutta en minä nyt sitä tämän mukana lähetä;  tarkastan niitä kaavakkeita vielä tarkemmin, mutta tällä viikolla se  tulee. Niin menihän tuo Kuopion matka, vaan loppu etupäässä Aleksis‑Kivet. Kuluja tulee, jäihän siitä 5000.  No muuta ei voi juuri toivoakaan alle 30 lastista ( tarkoittaa, että hänellä oli 30 myytävää taulua mukana!)  Niin, nyt otin Kurkipäältä loppulausunnon jalastani.  Merkintä tuli :  90 asteen kulmaan taipuu.  Nilkka vahvempi,  sääri ohempi.  Saan vielä 42 päivältä noin  13.000. Kunhan nyt joutuu  rahat, viikon päästä ehkä. Olen ollut aika pahassa flunssassa  silloin kun lähtit.  Samana iltana rankasti vilutti ja se olikin horkkaa. Olin sitä alussa lääkinny Kuopiossa,  mutta nyt en uskalla on hyvä, ettei ryvitä, ettei ole verensyöksyn pelkoa. ( Isä  pelkäsi  tuota  verensyöksyä,  josta  me  nuoremmat  sukupolven  ihmiset  emme ole  edes  kuulleet.  Kun  isä  oli  tuberkuloosoparantolassa, monet  hänen  huonetoverinsa  kuolivat  tähän  verensyöksyyn, kun  tuberkuloosin  tuhomista  keuhkoista  yskänkohtauksen  sattuessa  puhkesi jokin  suurempi  verisuoni ja  loppu  tuli nopeasti.)  Niin kuin viime keralla se yskä repi silloin, kun viikon ryin. Äitillä on ollu kauan paha yskä yöllä, varsinkin tänä tänä aamuna en laskenu häntä töihin heti aamulla, vaan komensin menemään  lääkärille.  Tämä se hiekan pöly aina vaan ärsyttää ja sen vuoksi on paras jatkaa lääkärin luona,  kun on tuollaisesa yskässä. Töihin on tainnu jäätä,  kun ei ole tullut kotiin,  kello on jo puoli 3. Lähten viemään tämän postiin ja Lurtialle  Jyväskylän Sanomain toimittajalle vien samalla tuon Ukko‑Pekan kuvan.  Sain sen vihtoin Kuopiosta  ja nyt sitten  on niitäkin: aika parhakka kuvahan se on.  Eilen meni kotoa  yksi   300‑ nyt otan 500. Niin kirjoitan pian uudelleen ja lähetän ne paperit. Monin terveisin isä‑ ukko( kirjeen ylälaitaan kirjoitettu lisäys)  Nyt on K J Tohlberg ( Tarkoittanee presidentti Ståhlbergiä ) valmis.  Valmistelen taas tässä hyvän lastin ja lähten nyt ehkä Mikkeiiin,  kun tässä tulen  taas oikeen kuntoon. Tämä lunssa kestää 2 viikkoa aina.                                                          Isän kirje 15.04.56                                                                                                                                                            No hei Tapio perheinesi.   Minäkin tähän vähän kirjoitan. Onhan mukava kuulla, että olet päässyt päämäärään. Ymmärrän ajatuksesi voinnin suhteen, siis taloushuolet Ne on varmaan kiusana niin lopussa kuin alussakin.  Tässä on ollu mullakin yhtä sun toista harmia;  lakot sun muut. Sain lakon aikana,  kun ihmeen kautta 15.000,  muuten ois asiat hullummin. Nyt ois taas 60 kappaletta tauluja.   Kun saisin pian myytyä,  voisimme sitten laittaa teille vähän.  Se äiti aina enemmän uskaltaa, kun minua onnistaa. No,  yritän ainakin parhaani ja pitän peukkua pystyssä,  että nyt saisit lopputyösi onnistumaan. Kirjoittelemme lisää tässä,  kun käyn matkalla. Kuulemiin piirteli isä Robert. ( Lisäys kirjeen lopussa)  Meillä oli menoja tässä lakon aikana toistakymmentä tuhatta No,  nyt ne on maksettu. Minäkin sain tässä tauluista Paavolta 4000  ja yh 21.000,  mutta nyt ne on melkein menny,  mutta uutta lähen hakemaan;  tavaraa on 15.000 arvosta. ( Tässä on mielenkiintoinen uutinen, että niin myöhään kuin 1956,  isän veli Kiuruvedeltä Paavo,   myi Isän valmistamia tauluja. Paavohan oli vanhempi veli, mutta oli ollut jo kaksikymmentä vuotta aikaisemmin isän palveluksessa).                                                                                 Isän kirje Jyväskylä 25.04.56   Poikani Tapio.  Tervchtykseni Täältä. Tällä menee muten entiseen tapaan.  Olen ollut sellaisessa terveydessä,  kun se tällä iällä  lienee. Äiti on vaan sen kurkkunsa kanssa vähän harmissaan. Ei kai se taita sen vakavampaa sittenkään olla,  kun tulehtusta. Koska sen henki haisi, mutta nyt on niitä Koivikon lääkkeitä  ( Koivikko paik. kunnanlääkäri)  käyttänny, niin  ei enää haise.  Huomenna menee taas sitä näyttämään.   Sehän selvittää lääkärin kirjakin,  että kylmä ja kuuma sitä aiheuttaa ja ärsyttää. No niin,  ilmoitan siitä pian uutelleen,  jos on tarpeellista ei vielä ole syytä pelkoon. Itse olen ollut tässä kotimiehenä ja tehnyt tauluja ja aina vähän myynytkin.  Paavolle olen aina lähettänyt.  Nytkin sain 4000 jälkivaatimusrahat ja pian kai tullee uusi tilaus.  Nyt muutin verstani vintille  Paljon on  menojakin ,  jos  sitä  vähän   saa, niin sillä on jalat het. En ole vieläkään saannu tästä tapaturmasta mittää.  Soitin itsekin Helsinkiin sinne teollisuustapaturma oy  ja sanottiin sen olevan korvausosastolla ja pian luvattiin antaa tieto väliaikaisesta  korvauksen  suuruutesta  ei sitä  hylätty ole vaan arvaten pienennyksestä.  Sillä mulla on hyviä toiveita saata  lisää elinkorkoani  sairauteni  takia.  Uusi laki  myöntää  25.000  vuoteen  ja taannehtivasti,  että myös entisen  jalkasairauteni  suhteen saan   takaperoisia  Valtion tapaturmatoimistosta.   Niin harmittaa,  kun ei  itte taas pääse  sinne Hesaan,  se joututtaisi niitä asioita ja niitä  oiskin taas aivan rukassa,  mutta tottahan taas kaikki aikanaan järjestyy.  Mulla on vaan nyt ensimmäinen ja tärkein, että tuo  jalka parance häiriöittä  ja pääsen tässä muutaman kuukauten  kuluessa  kävelemään  kepin kanssa   ja vaikkapa kahtella. Kunhan vois heittää kainalosauvat  ja muuten tulis rusto kovaksi,  että ei satu.   Niin , koitahan nyt olla rauhallinen ja suorita  opiskelusi  loppuun  sinne ei ole monasti tilaisuus  tulla  ja ota kaikesta  huomioita ja  vertailuja.   Niin äitikin puhui siitä puvusta.   Kyllähän se ois sulle tarpeen. Koita säästää, että saat jos siihen on  vähäkin  tilaisuutta  ja  voit  saada  jäämään.   Katsomme  sitten kun  tulee  päätös  tuosta  tapaturmakorvauksesta. Ilmoitan heti ja se voi tulla nyt piankin vaikka huomenna, mutta viimeistään viikon  lopulla  sitte  jo soitan ja kysyn missä vika. Niin täällä oli Arvokin pyhänä käymässä hän on Kuopiossa  töissä  toistaiseksi  kirvestöissä. Jo taas lopetan äiti  vie tämän asemalle. Niin, koita olla kaikessa varovainen siellä. Kuulemiin taas, piirteli Isä Rob Remes.                                                                                                                                                                    Isän kirje Jyväskylä 27.10.56     No terve Tapio poika.   Minä vähän kirjoitan tähän äitin kirjeen nurkkaan,  että täällä sitä vaan ollaan me ja voitaan silloin huonommin kun ei ole sitä nuorta elämänhaluista  elämää   kuten teillä nuorilla. Nii n sitä olet sitte sinäkin armeijan sotilas.  Ymmärsin että se ei ole oikein mieluinen  toimi, kun sen joutuu vielä perheellisenä suorittamaan. No mitäs muuta kun täytyy otottaa tulevaisuutelta korvausta ja onhan elämä  taas ihanaa, kun sekin on päättynyt. Ompahan kanssa veljesi suorittannu vaikcamman  palveluksen  jo 5‑6 vuotta,  enemmänkin ja loppuikänsä vaivaisena, niinkuin minäkin. Pianhan pääset lomalle vähä ja siinähän se aika menee. Tuleehan sulle hyvää aikaa lueskella kun alku on ohitettu. Minä olin tässä matkalla viime viikolla Joensuussa, tulin viime pyhinä kotiin Kuopioon tulin viime lauvantaina autossa Joensuusta ja Kuopiosta tulin Aeron koneella, pyhänä klo 2 olin kotona. Sainhan minä myytyä 18‑tonnin etestä,   mutta matkat ja yösiat vie omansa  Mk  11500   ja en ollu oikeen  terve  enkä  ole vieläkään se ruusu (  ihottuma  jalassa;  streptokokkien  aiheuttama)  kai  kiusaa en ole ottanut tippaakaan mittään  lääkkeetä  en aspiriiniakaan, nekään ei sovi mulle. Saunassa olen käyny ja koittanu   syötä  mitä vaan menee  ja Vissy vettä olemme juoneet äitin kanssa , se on paras lääke kun on.  Olen  tehnyt  tauluja   lähetykseen. Kun niillä kai ei ole kiire. Ja vielä tässä lopuksi kerron, että äiti  on ollut oikeen loistotuulella, siitäkin syystä, kun päätin sittenkin ostaa sen sohvan, samanlaisen kuin teilläkin, paitsi kangas  ja sohvapöytä  ja  lepotuoli  ja  pieni  tuoli.  Sohva maksoi 24.000, pöytä 4800, tuoli 5400 , pieni 1400. No, nyt oli täälläkin alennusmyynti, ne oli yhteensä 35.000, maksoin vaan 5000 käteen, maaliskuussa maksan 15.000 loput 6 kk. No nyt passaa  tulla pääsiäisenä kokeileen. Niin, meilläkin oli välttämättä hankittava, kun ei ollut kunnollista etes  äitille ja sitten tekin Tertun kanssa saitte kitua siinä kitisevässä, joka on nyt tuolla liiterissä. Jo taas lopetankin. Hyvää jatkoa. No enpä tietä vaikka soittaisin Kotkasta. Kuinka nyt sattuu. Kuulemiin. Piirteli isä‑ukko R. Remes.                                                                                                                                                           Isän kirje 06.01.58     Poikani Tapio.  Kiitos kirjeestäsi  ja samalla siitä ystävällisestä kohtelusta,  joka tuli osakseni käytessäni luonasi jouluna ‑57. Niin se meni kohtalaisen hyvin. Joutuimme kotiin samana päivänä klo 4 siis 7 tuntia  kesti  matka. Oli minulla vähän päänsärkyä ja vähän hengitysvaikeus.  Se ehkä johtui siitä vetosta, kun makasin keittiössä yhten yön. Mulla on tavallista tuo ilmiö. Taas olen tavallisessa kunnossa ja ehkä se siitä rupee kestämään. Koti oli myös kiitettävässä kunnossa, lämmin kun tulimme. Niin nyt jo onkin loppiainen , siirrymme tässä tavalliseen arkielämään. Täällä onkin raitis ilma. Ostin puita 2 kuutiota pitkinä Smk 3400.  Paavo pienii niitä apuna. Nyt hän kai käynee pieniä matkoja. On vähän varastoa  tälle 10 kuparityötä ja rupeen lisää tekeen. Kipsitöitä on vielä yheks matkaks entisiä. Miten  se nyt Taina pärjää  jalkineensa puolesta, kun jäi  ne huopatöppöset ostamatta, kun sato vettä kun olimme Leinolla ( kenkäliike Jyväskylässä) Tainan kanssa kenkiä ostamassa. Tämäpä terveisistäni ja uuten vuote toivotus  teille molemmille vuotelle 1958 ja Tuomolle ja Tainalle. Näin isä ukko. R Remes.   Saman kirjeen toisella puolella äidin kirje: Rakkaat lapset Kiitos viimeisestä. Täällä on niin kova pakkanen, että meinaa ihan jäätyä,  35‑38 astetta.  Eilen oltiin Norosella ja minä oli paleltua matkalla. Uusi vuosi me oltiin ihan kotona, kun Noroset ei tullu meille, kun Arvon jalka oli kipeä. Miten te tarkenette siellä, kun sikäläinen ilma on kosteata, pitäis saada lapsille ne huopatöppöset, jos et Terttu niitä saa tämän kuun loppuun, niin jos olen terveenä, niin minä koetan saada ne ensi tilistä. Minä en tehnyt uuden vuoden päätöksiä, mutta toivoisin uudelta vuodelta terveyttä, sitä kun olisi niin kaikki olisi hyvin.. Minä en ole polttanut yhtäkään savuketta sieltä tultuani, eikä me tavallisena arkipäivänä juoda kahvia, kuin kaksi kertaa päivässä, että jos uni ei joskus tule, niin siihen on muita syitä. Ei muuta kuin sydämelliset terveiset ja hyvää jatkoa teille kaikille.; Tainalle ja Tuomolle eri terveiset ja Tainalle kiitos kirjeestä. Loppukaneetti ( kirjeessä on ollut mukana rahaa) Tässä on puolet Tainalle ja toinen Tuomolle,  että ostakaa sieltä joitakin appelsiineja ja voita.                                                                                                                                        Isän kirje Jyväskylä 12.4.1959     ( ei otsikkoa) Nyt on lauvantai ilta ja rupeen tässä kirjoittelemaan  ja aluksi tätä kirjettä.Kun sulta tuli tänään kirje olin jo aikeissa kirjoittaa sulle ja kun olin Keskussairaalassa , mutta kun teitän piti tulla tänne pääsiäispyhiksi se kirje jäi  lähettämättä. No tulihan Terttu sitten kuitenkin. Niin onpahan sulla jo tietossa minkä vuoksi olin Keskussairaalassa. Keuhkokuume oli syynä.  Kun vielä oli keuhkot kipeet ja lähtin ajelemaan ( pyörällä)  tuonne Lahjaharjuun vähän tuolla Taulumäen takana, 1 kilometri. Niin aprillipäivänä   31.3. järjestin niitä laskuja sinne tapaturmatoimistoon   Smk 11.200 .  Nyt  on lissää 3740.  Kaupungin kulkutautisairaalasta 7 vuorokautta , niin sitten se oli kai huhtik. 2 päivää vasten kun alkoi pistää vasemman kyljen alle ja korkea kuume 39‑40. Saimmehan sen taas laskemaan‑ antoivat kovennettuna penisilliiniä ehkä rettamysiiiiniä ( ilm tetrasykliiniä).  Hikoilin kovasti illalla. Ehkä perjantaina 3.4. iltayöstä noin 8 aikaan kaikki   vaatteet oli muutettava,  jopa lakanakin ja yöllä sama juttu, ainakin paitan muuttivat. Niin tässä sitä taas ollaan. Niin vielä kerron, että kävin tuperkuloosihuollossa tarkastuttamassa keuhkoni. Tohtori tarkasi kuvat ja sanoi että ei paljon ole muutoksia tullu entisestään, mutta 6 kuukauden kuluttua uusi kontrolli. Olen tässä lepäilly kotona ja on tarpeellista nyt lepäillä,  että paranee vähä nuo keuhkot. Ne olivatkin niin kipeet kuin olisivat ollu vereslihalla. Nimittäin vasemman keuhkon kärki. Niin  se tässä muuten rupee menemään,   mutta rahavarat rupee loppumaan ja on säästökirja tyhjä. Lähetin sen uuten täytennyskorkohakemuksen jo helmikuun 25 päivänä ja käskin tri Korhosen lähettää   lausuntonsa.  Se olisikin ollut hyvä,  jos nämä  viimeiset sairautet olisi ollu siinä mukana.  Kun se tulee  luultavasti vuoteksi entisen suuruisena,  mutta olishan hyvä jos nämä asiaan vaikuttais,  niin voisin laittaa uuten vaikka tri Wihavaiselta,  eli tohtori Elolta,  joka viimeksi tarkasti  ja tämän keuhkokuumeen aikana hoiti. Jos sulla oisi aikaa,  niin voisit käytä  tietustelemassa,  että tarvitseeko lisätotistuksia  ja oisko niistä asialle etua. Lähetän tämän kuumesairaalan laskun  3500 huomenna Valtion tapaturmatoimistoon. Nyt on vaan semmosta ototusta. Ehkä ensi viikolla tullee   vastaus vap. Sotan  invaliitiliitolta. Niin kuten sanoin,  jos on aikaa niin käy VTT täytennyskorkohakemustani  tietustelemassa. Saat sitte kertoa,  kun tulet jos tulet ja kirjoita sitten jos et tule. Terve taas piirsi isä ukko   R  Remes.  Myös terveisiä Tertulle ja Tainalle ja Tuomolle.                                                                                                                                                                    Isän kirje Jyväskylä 16.4.59  ( ei otsikkoa)  Kiitos kirjeestäsi,   jonka juuri sain. Me nyt neuvotellaan äitin kanssa siitä hampaan laitosta , mutta ensin hän on puhunu  silmälääkärissä  käynnistä ja uusista laseista,  sillä  kun on se kaihin pelko. Sinä jos käyt siellä tapaturmatoimistossa,  niin ei tarvii muuta kun kysyt, onko lääkäri laittanut lausuntonsa ja onko vielä lähetettävä uusia lääkärinlausuntoja,  kun on niin paljo lääke laskuja,  ei se tilanne ole korjautunut entisestään. Ainakin entisen suuruinen täytennys pitäisi tulla. (Tämä oli lyhyt kirje ja se oli  isän viimeinen kirje minulle. Isä oli silloin jo vakavasti sairauden merkitsemä mies‑ hänhän eli vajaan vuoden tämän jälkeen.)